Kenttä

Kentän Antin tarina

Sinä syksynä keskusteli Antti Snellman-kauppahuoneen edustajan kanssa, valitellen, ettei Mokasta saanut lehmälle kontua talveksi. Snellman tarjosi hänelle osaa omistamastaan Piskola-tilasta, joka oli äskettäin jaettu viiteen osaan. Kauppasopimus tehtiin, ja samana syksynä Antti muutti poikansa ja äitinsä kanssa Kiehimänvaaran kupeessa sijaitsevalle Piskolan tilan Kenttä-nimiselle osalle. (Kerrotaan Piskolaa aikaisemmin isännöineen Ana Silvester -niminen mies. Rakennuksen hirsistä löytyy vuosiluku 1796). Mokan osti kajaanilainen rehtori, A. M. Heikinheimo kesäasunnokseen.
...

...Antti viljeli peltojaan. Ei siitä pojasta juuri apua peltotöissä ollut. kukkia ja marjapensaita se istutteli mieluummin, ja yritteli kessun kasvatusta. Ja hoaskasi karjanlantoa niille. Enempi oli kynämiehie. Ja kirjoja tuijotteli joutoaekonaan. Puhui isälleen siilesalpietarin ja supervosvaatin ostosta, ja niijjen pelloelle levittämisestä. — "Hmm, hmm," hymähteli Antti, "kaekenlaesta humpuukie sitä kuuloo. . . mitä lempoa niillä tekköö. . . niillä ne pellot sotketaan". Hyvin vähän hän oli elämässään humpuukiin uskonut. Ei sanonut kertaakaan "komeetioissa" istuneensa. Yhden kerran oli, renkimiehenä ollessaan, perttulimarkkinoilla Kajaanissa käydessään, taikatempuntekijän nähnyt, ja "silimänkeantötempun" sanoi senkin olleen. Heh, heh. Kevättalvisin hän ajoi kymmeniä kuormia suomutaa peltojensa parannukseksi. Ja rekikelien vielä ollessa ilmestyivät höyryävät sontakasat pelloille odottamaan roudan sulamista ja toukotöiden alkamista...

koko tarina tässä

Kentän Antin tarinan kirjoitti Tellervo Ruuskanen, lisää Tellen kirjoituksia lötyy tästä linkistä:Tellervo.ruuskanen.org

Valokuva Paltamon asutuksen muistomerkistä on peräisin Paltamon kunnan verkkosivulta: www.paltamo.fi/kunta/muisto.html